Tänään jaksoin jälleen kerran ihmetellä ihmisten ajatuksenjuoksua ja sen erilaisuutta. Selasin järjestämäni tapahtuman verkkopalautetta ja erityisesti kohtaa "risuja ja ruusuja". Aika harva oli jaksanut runoilla mitään sen suurempia kiitosten lisäksi, mutta aina löytyy muutama innokas. Viikon voittaja on Palautteen antaja X, joka muisti minua puolikkaan A4.sen tekstillä, jota ei ollut kappalejaolla pilattu. Muistin henkilön saman tien, koska paikan päällä hän alkoi esittämään ajatuksiaan nuorison nykytilasta foorumilla, johon se ei kuulunut. Arvostan henkilön mielipidettä ja olen jopa hänen kanssaan monesta asiasta samaa mieltä, mutta... What Can I Do, nothing?
Palaute lähti eräästä sosiaalisia medioita koskevasta luennosta, jonka tarkoituksena oli innnostaa sekä tuoda esiin yrittäjille sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuudet. Palautteenantaja X aloitti välittömästi paikan päällä argumentoimisensa "Facebook pilaa nuorison. Ei osata enää tiskata, ei mitään hyödyllisiä taitoja. Netissä vaan notkutaan. On se kumma!" Tämä oli kantavana aiheena myös hänen antamassaan palautteessa (jonka piti alkuperin koskea vain ja ainoastaan tapahtumaa).
On totta, että nykynuoriso ei ole enää suo, kuokka ja Jussi - sukupolvea ja kyllä, me käytämme nettiä. Netin käytöllä ja kotitöiden osaamisella ei tosin ole mielestäni mitään tekemistä toistensa kanssa. Koti on paikka missä opitaan elämän perusarvot ja taidot, eikä sitä voi ulkoistaa joukolle muita ihmisiä. Saati syyttää medioita siitä, etteivät omat lapset osaa tehdä sitä tai tätä. Palaute oli tapahtuman kohdalta hyvää, mutta loput 1500 sanaa olisi voinut suunnata vaikka paikallislehden mielipideosastolle..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti